perjantai 30. marraskuuta 2018

Teetä mukaan, osa 2

Kirjoitin heinäkuussa takeway-teestä ja uudesta lasisesta teepullostani. No, sitä iloa ei kestänyt kauaa. Ensinnäkin käytettyäni pulloa pari kuukautta minusta alkoi tuntua, että korkin muoviosaan jäi kuitenkin tuoksuja, jotka mahdollisesti vaikuttivat teen makuun. Käytin pullon tiskikoneessa, koska ohjeissa sanottiin sen olevan ok, mutta korkki ei kestänyt sitä, vaan puinen koriste irtosi ja jäljelle jäi muoviosa. Homma kuitenkin vielä toimi normaalisti, kunnes joku kerta tiskatessa pullo kolahti johonkin ja suuaukosta irtosi pieni pala, eikä sen jälkeen pulloa ole voinut pitää kuin pystyasennossa. Tavallisena takeway-kuppina koko ajan kädessä pitäen tämä pullo ei toimi hirveän hyvin: pullo täynnä teetä on aika raskas ja koska kaksinkertainen lasi pitää lämpöä aika hyvin, teetä pääsee juomaan vasta kanniskeltuaan sitä hyvän aikaa ympäriinsä.

Olin pitkään ilman päivittäistä matkateetäni, kunnes viikko sitten päätin antaa mahdollisuuden perinteisemmälle kestomukille. Kaikenlaista kuppia myydään kyllä joka kahvilassa ja marketissa ja kioskissa, mutta minä olen kokemuksen kautta tullut näissä erittäin nirsoksi, lähinnä materiaalin suhteen. Uusin ehdokas on valmistettu jonkinlaisesta bambu/maissi-ekomateriaalista. Mukissa tee ei ole kosketuksissa minkään muovisen kanssa. Ainoastaan suuaukon päällä on tuollainen silikoninen tulppa, jonka senkin saa kokonaan irroitettua halutessaan. Ostin mukin TeeMaan myymälästä. Vakuutuin tyylikkäästä ulkomuodosta ja siitä, että mukissa ei ollut minkäänlaista ominaistuoksua. Lisäksi materiaali on tosi kevyttä.


Toistaiseksi olen ollut tyytyväinen. Huomioitavaa on, että materiaali ei pidä lämpöä erityisen hyvin, mikä tarkoittaa kahta asiaa: kuppi on tosi lämmin käsissä ja tee kannattaa juoda aika nopeasti. Toinen tärkeä oivallus, joka minun muuten olisi varmaan kannattanut tehdä myös aikaisempien systeemieni kanssa: mukin pitää antaa kuivua kunnolla! Eli kun tee on aamulla hörpitty junassa ja tyhjä kuppi kulkee mukana koko päivän, kannattaa ehdottomasti antaa sen kuivua ilman kantta, jos mahdollista. Koska jos näin ei toimi, tyhjässä kupissa hautuu kummallisia hajuja, jotka eivät lähde pelkästään pesemällä, vaan vasta kun muki on loppuun asti kuivunut.

Palaaminen teetermoksesta yksinkertaiseen kestokuppiin tuntuu hyvältä idealta juuri nyt muutenkin. Vaatiessani teeltäni aikaisempaa parempaa laatua olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, miten teen maku muuttuu, kun se seisoo. Varsinkin erityisen herkät ja kevyet teet menettävät paljon raikkauttaan, jos niitä varastoi termarissa tunteja ennen juomista. Näin ollen ei minulla enää ole erityistä tarvettakaan suurikokoiselle ja lämpöä pitkään ylläpitävälle pullolle. Sen sijaan järkevämmältä tuntuisi pitää mukanaan teenlehtiä ja hauduttaa niitä päivän mittaan suoraan omaan mukiin, jos vain saa jostain kuumaa vettä käyttöönsä. Näin jo silmissäni sen, miten joku päivä vielä kannan termoskannussa kuumaa vettä mukanani, jotta voin laittaa omat teeni hautumaan kun haluan.

Tähän liittyen myös mukin nopealla jäähtymisellä on etunsa. Olen muutaman kerran haudutellut matkateeni niin, että valitsen tarpeeksi suurilehtisen teen, laitan lehdet mukin pohjalle ja jätän sinne. Kun lämpötila tippuu tarpeeksi nopeasti, tee ei haudu liikaa ja siitä irtoaa makua vielä toiseen kierrokseen. Kokonaisissa, vapaasti mukissa laajenevissa lehdissä on jotain todella esteettistä ja tyydyttävää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Teetä mukaan, osa 2

Kirjoitin heinäkuussa takeway-teestä  ja uudesta lasisesta teepullostani. No, sitä iloa ei kestänyt kauaa. Ensinnäkin käytettyäni pulloa par...