Oolong-tee yläkäsitteenä on osittain hapetettua teetä. Eli siinä missä vihreä tee on hapettamatonta ja musta tee kokonaan hapetettua, oolong voi olla kaikkea sitä väliltä. Toiset oolongit muistuttavat siis enemmän virheää teetä ja toiset enemmän mustaa teetä. Muita tekijöitä, joissa eri oolong-teet eroavat toisistaan, ovat teen kasvupaikka (maa, alue, korkeus...), teelajike, paahtoaste, muotoilu (esim. osa rullataan palloiksi), mikä osa kasvista poimitaan ja mihin aikaan vuodesta jne. Minulle onkin nopeasti käynyt selväksi, että pelkkä "oolong" ei kerro teestä hirveästi mitään.
Tänään opin: Dancong-oolongin nimi viittaa teepensaslajikkeeseen, jota kasvatetaan Phoenix-vuorilla Guangdongin maakunnassa. Dancong-tee voi olla enemmän tai vähemmän hapetettua ja kevyesti tai raskaasti paahdettua. Lehdet ovat isoja ja ne rullataan pitkulaisiksi kääröiksi. Sekä vähän hapettunut että suurimmaksi osaksi hapettunut dancong haudutetaan lähelle 100-asteisessa vedessä.
Maistoimme seuraavia dancongeja: zhi lan xiang ("orkidea"), da wu ye ("iso tumma lehti"), mi lan xiang ("hunaja-orkidea"), ya shi xiang ("ankan kakka"??) ja mo li hua ("jasmiininkukka"). Nimet viittaavat dancong-pensaan alalajikkeisiin. Kakkaoolongiin olen törmännyt aiemminkin ja ilmeisesti nimen takana on viljelijä, joka on suojellut arvokasta teeviljelmään varkailta levittämällä inhottavia huhuja alueesta. Nämä teet olivat hieman eriasteisesti hapetettuja ja paahdettuja, da wu ye:sta kokeilimme sekä kevyempää että raskaampaa paahtoastetta.
Oltiin joka tapauksessa varsin hienovaraisten erojen äärellä. Näistä mi lan xiang erottui eniten ja oli selvästi muita tummempaa, muuten teet muistuttivat varsin paljon toisiaan. Eroja oli mm. makeudessa, keveydessä, kuivakkuudessa, kukkaisuudessa, pistävyydessä. Tuoksuissa oli jopa enemmän eroja kuin mauissa! Opin myös tähän liittyvän kiinnostavan faktan: kuulemma keväällä poimittu tee on rikkaamman makuista mutta syksyllä poimittu tuoksuu voimakkaammin. Tuoksut olivat joissain tapauksissa myös häkellyttävän erilaisia kuin maut. Tuoksu myös muuttui paljon, kun lehdet olivat märkiä. Suurin osa näistä teistä tuoksui makealle ja kermaiselle, mutta maussa oli enemmän kuivakkuutta ja paahteisuutta. Pidin enemmän ensimmäisistä haudutuksista, jälkimmäiset olivat raskaampia. Dancongien yhteydessä puhutaan paljon kukkaisuudesta, ja kyllä sen näistä maistoi. Ehkä vielä enemmän kukkaisuutta oli tuoksussa kuin maussa.
Viimeisenä joimme hassunnäköistä kakuksi pakattua shui xian -oolongia Zhang pingin kaupungista. Tämä oli kevyttä, paahtamatonta teetä. Ehkä minun makuuni näistä kaikista kukkaisinta ja herkintä, tykkäsin (ironista kyllä, dancong-maistelussa) tästä eniten. Maistelu oli hauska ja hirveän informatiivinen tilaisuus, mutta tämän perusteella dancong ei ole suosikkiteetäni. Nautin, mutten saanut samanlaista mindblown-tunnetta kuin olen viimeaikoina saanut esimerkiksi valkoisesta teestä tai gaba-oolongista. Ehkä dancong tulee teehyllyssäni muotiin joskus toiste.Kiitos TeeMaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti